Moi taas pitkästä aikaa!

Riku täytti viime lauantaina 2 vuotta ja onkin nyt sitten jo iso mies. Synttärisankari oli yökylässä "mummin" luona ja olivat herkutelleet juhlapäivän kunniaksi jäätelöllä. Muutenkin taitaa tuo koira saada tuolla kyläpaikassa aina sellaisia herkkuja, joista ei ole kotona tietoakaan... Mahtaa käydä korvien välissä kova kihinä, kun tutut maisemat lähestyvät ja tajuaa, että ollaan menossa sinne, missä saa kotitekoisia herkkuja ja missä rapsutetaan aina kun tekee mieli. Mummila on karvattomille ja karvaisille pienille selkeästi ihan lempparipaikka! :)

Maanantaina kävimme eläinlääkärissä poistamassa hammaskiveä. Koirulainen oli nukutuksen jälkeen ihan tokkurassa pikkutunneille asti ja taisi vähän inhota omistajiaan, kun suoraan herkkumummilasta vietiin eläinlääkäriin...

2-vuotisen taipaleen kunniaksi pohdin tuossa, että millainen koirulainen meille osuikaan ja totesin, että paras mahdollinen. Kiltti ja kuuliainen, mitään uhmakausia ei ole ollut ja riiviöksi pientä ei voi sanoa. (Jos ei lasketa sitä kaukosäädintä, joka oli maistunut pari viikkoa sitten). Kun kuuntelee monien muiden koiratarinoita, meidän Riku on toooosi kiltti. Tykkää lapsista ja on kiinnostunut kaikesta. Remmirähinäkin oli ilmeisesti vaan kausittaista, nyt sujuu oikein hyvin, vaikken koulutusta ehtinytkään pakkasten tultua siviilissä jatkaa.

Meidän pieni karvakuono on nyt siis 2 vee. Voisin yrittää ottaa sen kunniaksi pääsiäisen aikana muutamia uusia kuvia. Turkki ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta söpöliinihän tuo on silti.