Riku huomasi eilen meidän uuden kodin takan. Oli auttanut nuohoamaan ja tyhjentänyt sen nokisista takkapuista. Puut olivat olleet kovin herkullisia, kun niitä oli järsitty mm. olohuoneen matolla...

Tänään kaveri oli tehnyt saman tempun uudelleen. Tämä saa meidät varmaankin vähän nopeuttamaan sitä suojalasin hankintaa...

Naapurissa asuu kaksi (rumaa) koiraa, jotka ovat kovia vahtimaan. Näin yleisesti koirista pitävänä joudun huomauttamaan, että nuo kaksi yksilöä ovat äärettömän ärsyttäviä räksytyksineen. Ääliö-kaksoset haukkuvat pelkästään ihmisillekin, mutta ristus sitä meteliä, jos Riku on mukana. Ja terrierillehän ei syyttä suotta haukuta, joten kaveri pistää takaisin. Siinä sitten kaksi (rumaa) koiraa haukkuu naapurin pihalla, terrieri änkeää pensasaidan läpi haukku-muristen ja tempoen ja omistaja karjuu (rumille) koirille, että turpa umpeen. Viihdettä? Enpä tiedä...

Läheinen koirapuistomme on osoittautunut ihan hittipaikaksi! Riku osaa lyhimmän reitin sinne, ja usein suuntaakin suorinta tietä portille odottamaan, että josko mennään taas haistelemaan ja juoksemaan. Hyvin usein menemmekin. Mikään ei ole niin hauskaa, kuin pitkiä loikkia hyppivä, iloinen koira, joka näyttää ihan gasellilta.

Tuossa päivänä eräänä terrieri oli myös nauttinut upouudesta playstation-pelistä. Ei perinteisesti konsolin kautta pelaten, vaan ihan rehellisesti hampailla. 1/3 paketista oli nautittu sisäisesti illan aikana. Että mitäs taas jättivät yksin kotiin...

Riku on valinnut lempikomentonsa, joka kuuluu "tuu sylkkyyn". Kaveri tulee sohvalla istuessa syliin kahdella tavalla:

a) iloisella loikalla. "Tadaa, tässä ollaan, rapsuta mua!"

b) punkeamalla vaivalloisesti. "Nnnnghh, onpas tämä sohva korkea, mitenkäs tänne oikein pääsee". Tähän kuuluu vielä se, että takatassut vähän lipsuu sohvan reunalla ja kaikki näyttää oikein teatraalisen vaikealta.

Siinä sitten nököttää jalkojen päällä ja näyttää ensimmäisen minuutin erittäin vaikealta asentoineen, kunnes malttaa käpertyä makkaralle. Kaveri on oppinut erittäin hyvin, että on oltava kokonaan sylissä, saadakseen olla sohvalla ollenkaan. Pienistäkin vilpeistä ("asetanpa tämän pyllyn tähän tyynylle") tulee lähtö lattialle.

Mutta nyt on perjantai ja tiedossa on hauskuuksista parhain! Riku lähtee mökille Napin ja Aten kanssa! Tiedossa on taas villiä juoksemista, painia, leikkiä ja Napin kanssa tappelua. Nähtäväksi jää, koska nuo nyt jo aidot tappelut alkavat käydä liian rajuiksi...