Jos aidan reikä ei ole iltaan mennessä paikattu, en lupaa olla kiltisti.

This is Riku, 2 years old now.

Dracula... :)

Riku täytti viime lauantaina 2 vuotta ja onkin nyt sitten jo iso mies. Synttärisankari oli yökylässä "mummin" luona ja olivat herkutelleet juhlapäivän kunniaksi jäätelöllä. Muutenkin taitaa tuo koira saada tuolla kyläpaikassa aina sellaisia herkkuja, joista ei ole kotona tietoakaan... Mahtaa käydä korvien välissä kova kihinä, kun tutut maisemat lähestyvät ja tajuaa, että ollaan menossa sinne, missä saa kotitekoisia herkkuja ja missä rapsutetaan aina kun tekee mieli. Mummila on karvattomille ja karvaisille pienille selkeästi ihan lempparipaikka! :)

Maanantaina kävimme eläinlääkärissä poistamassa hammaskiveä. Koirulainen oli nukutuksen jälkeen ihan tokkurassa pikkutunneille asti ja taisi vähän inhota omistajiaan, kun suoraan herkkumummilasta vietiin eläinlääkäriin...

2-vuotisen taipaleen kunniaksi pohdin tuossa, että millainen koirulainen meille osuikaan ja totesin, että paras mahdollinen. Kiltti ja kuuliainen, mitään uhmakausia ei ole ollut ja riiviöksi pientä ei voi sanoa. (Jos ei lasketa sitä kaukosäädintä, joka oli maistunut pari viikkoa sitten). Kun kuuntelee monien muiden koiratarinoita, meidän Riku on toooosi kiltti. Tykkää lapsista ja on kiinnostunut kaikesta. Remmirähinäkin oli ilmeisesti vaan kausittaista, nyt sujuu oikein hyvin, vaikken koulutusta ehtinytkään pakkasten tultua siviilissä jatkaa.

Meidän pieni karvakuono on nyt siis 2 vee. Voisin yrittää ottaa sen kunniaksi pääsiäisen aikana muutamia uusia kuvia. Turkki ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta söpöliinihän tuo on silti.

Vapaa-ajalla olemme olleet vähän laiskempia tuon treenaamisen kanssa, mutta silti väittäisin huomaavani kaverissa oppimista. Myös hihnan vaihto on tuonut Rikuun ylpeyttä ja parempaa käytöstä lenkeillä. Tuntuu, ettei ne tyttöjen pissatkaan ole enää ihan maailman tärkeimpiä lenkillä. Tai joo, joskus ovat, joskus eivät.

Olen pitänyt erittäin paljon nykyisen koirakoulumme vetäjistä. Muissa kouluissa on ollut rahat pois -meininki ja menty tiettyjen "näin meillä on aina tehty" -listojen mukaisesti - toimi se koirallasi tai ei. Täällä vetäjiä OIKEASTI kiinnostaa jokaisen koiran henkilökohtainen oppiminen ja siihen vaadittavat tavat ja herkut. He ovat valmiita istumaan paikalla yöhön asti, mikäli koira ja suoritukset niin vaativat. Mainostamatta sen enempää, kyseessä on Kissa- ja Koirakoulu Heiluva Häntä (Pitäjänmäellä).

Leilalle kiitokset hormonikokeilukommentista, harkitsemme tuota vaihtoehtoa! Ei se tosiaan enää niin hurjalta ajatukselta tunnu, alkujärkytys on laantunut. :)

Ja voi että sentään, miten pieni, lutuinen ja ennen kaikkea pehmeä koira trimmauksen jälkeen meille tulikaan! Oikein rutistettava tapaus!

ILOISTA JOULUA JA VUOTTA 2010 KAIKILLE!
TOIVOO: TAMMIKUUN KALENTERIPOIKA!   ;)

http://www.irlanninterrieri.fi/kalenterikuvat2010_tulokset.html

On jäänyt tämä nettisivujen päivittely vähän vähemmälle. Lyhyesti Rikun kuulumisia:

Aloitimme remmiräyhääjäkurssin muutama viikko sitten ja sitä olisi nyt tiedossa jouluun saakka. Tarkoituksena on hioa pois Rikun urosvihaa, joka ilmenee pahiten hihnalenkeillä.

Kouluttajan mielestä ongelma piilee Rikun testosteronitasossa, joka on ilmeisen korkea. Riku käy ylikierroksilla siitä infosta, jota sen nenä ulkona käsittelee, eli joka puolella on kävellyt ihania narttuja ja jokainen vastaantuleva uros on uhka, jolle pitää raivota. Saimme ehdotuksen testosteronitasoa alentavasta hormonipiikistä tai -kapselista, mutta harkitsemme sitä vielä. Perehdyn asiaan ensin vielä vähän enemmän... On kyllä aika ilmeistä, että kaverin testosteronitaso on korkea - en vaan osaa vielä arvioida, että onko se piikin arvoisen korkea. On vaikea sanoa, kun ei ole koskaan omistanut rauhallisempaa kaveria.

Trimmaus olisi tiedossa lähiaikoina, saadaan karvaturilaasta muokattua taas meidän oma "nahka-sakke". Trimmauksen jälkeinen koira on kyllä ihan paras, näyttää aina puolet pienemmältä ja on suloisen pehmeä. Ja jos joku väittää, ettei irskistä lähde karvaa, niin tervetuloa kylään. Kyllä tuosta nykyisestä turilaasta lähtee...

Rikun ruokavalio on mennyt uusiksi, jätimme viljat kokeilumielessä pois pari kertaa toistuneiden hiivaperäisten korvatulehdusten vuoksi. Sopiva ruokavalio on vielä vähän hakusessa, Rikun masu ei ole tykännyt pelkästä lihan syömisestä... Tämäkin asia korjaantunee lähiaikoina.

Trimmauksen, oikean ruokavalion ja rähinäkurssin jälkeen meillä onkin kohta oikein iloinen, onnellinen ja tasapainoinen koirakaveri. Ei sillä, että nykyisessäkään olisi mitään vikaa..!

Ps. Niitä pentutreffejä ei taida olla tiedossa ainakaan ennen Rikun rähinän loppumista. Menisi vaan kaikilla hermo, kun Riku yrittäisi rakastaa tyttäriään ja ärisisi pojilleen... Kaveri ei tiedä olevansa iskä. :)

Tuomaripeli onkin sitten enemmän ollut se asia, josta kiehahdin. Tympi aivan äärettömästi maksaa useita trimmauksia ja käyttää koko päivä näyttelyyn, kun jälkikäteen kuulin, että ilmeisesti Rikun kohtalon määräsi pelkkä kennelnimi. Ei siitä sen enempää. Innokkaammat saavat puolestani pitää näyttelyharrastuksensa, minä en taida siihen touhuun enää sekaantua.

Marras-joulukuussa menemme taas uudelle kurssille, tällä kertaa Remmirähjääjien Ohituskurssille. Rikun remmirähjäys on hiljalleen pahentunut ja omat keinoni sen korjaamiseen ovat vähän hukassa, joten käymme katsomassa, mitä ammattilaiset sanovat. Onhan tuosta sekin hyöty, että Riku pääsee vähän kontaktiin toisten koirien kanssa.

Riku rakastui eilen koirapuistossa 10 kk vanhaan labradorinnoutajaan. Tyttö kyyditti Rikua oikein huolella, oltuaan ukkelia puolet isompi. Sinnikkäästi pieni terrieri roikkui perässä, vaikka lopussa väsähtikin ihan kunnolla. Läheinen koirapuisto alkaa vaan olla aika syksyisessä kunnossa ja mutaa riittää.

Rikun pentutreffien ajankohta on jäänyt roikkumaan auki... Josko sellaisen saisi loka-marraskuun aikana järjestettyä.

Riku will participate in TerriEri 2009 show on Saturday! This is his first show ever, let's see how it goes.

Riku was trimmed 2 weeks ago, will be trimmed again today and then one more time on Saturday morning. That's the best I can do, after that it's all up to Riku and Ansku...

Ansku has promised to show Riku, I will stay out of the ring and hope for the best.

I will let you know how it went! Don't expect us being the best of all 26 Irish Terriers!

Ps. Have a look at the photo with Riku hanging out of the car window. I just love his smile!

Lauantai lähestyy... Riku käy tänään illalla trimmauksessa ja Ansku on luvannut vilkaista turkkia vielä lauantaiaamunakin. Että kyllä meidän näyttelykoiran nyt kelpaa!

Rakensimme takapihan valmiiksi tuossa muutama viikko sitten. Rullanurmi, terassi ja koristehiekka viimeistelivät pihasta oikein hienon ja täydensimme pihan toista laitaa vielä kukilla.
Pihallamme on jo talvesta lähtien asunut joku pieni elukka (myyrä?), joka saa aina säpsyt, kun kastelemme nurmikkoa, ja juoksentelee karkuun. Riku on erittäin viehättynyt tästä pienestä otuksesta ja seurailee sitä tohisten. Eilen illalla myyrä oli valitettavasti parkissa juuri erään kukkamme takana, ja eihän terrieri sellaisten päälle mitään ymmärrä. Rutina vaan kuului, kun saalistaja hyppäsi keskelle kukkapuskaa ja kukinnot ja varret lenteli. Eihän siitä voinut edes oikein suuttua. Eikä oikein siitäkään, että pesin kaikki lattiat ja noin sekunti sen jälkeen koira juoksi takapihan mullasta koko asunnon läpi. Sellainen se on. Meidän pieni tuholainen.

Riku ei taida itse vielä lauantaista mitään tietää, mutta täytyy myöntää, että omistajaa vähän jänskättää. Ei niinkään menestyminen - sitä ei ole tiedossa - vaan Rikun käyttäytyminen. Meillä ei ole kertaakaan Suomeen tulon jälkeen harjoiteltu mitään asentoja ja ei tuo nätisti vierellä kulkeminenkaan ole ollut mitenkään vaadittua. On eri asia pysytellä heppoisessa näyttelyhihnassa rinnalla kuin juosta valjaissa 8-metrisen flexin päässä... Noh, huumorilla mennään. Lähdetään sitten vaikka kotiin, jos menee ihan ranttaliksi.

Sain tänään kuvan Rikun pojasta Rokasta. Voi että, miten söpö ilmestys! Rokka oli toiminut kesällä mm. laivakoirana ja kuvassakin nökötti veneessä ja näytti oikein iloiselta ja reippaalta. Emältä on selkeästi peritty kuono, mutta oli siinä vähän isääkin. Iloista syksyä Rokan perheelle!

Rikun kilpailunumero lauantaina on 731, peukut pystyyn! Lähinnä toiveissa siis, ettei tulisi hylky huonosta käytöksestä tms.